Vavan Varressa 2/2022: Aino Hynnä

Perhomimmi: ”Kalastus on superjännittävää puuhaa!”

Suomen naisten perhokalastusmaajoukkueen vakiojäseniin kuuluva Aino Hynnä teki rohkean päätöksen ja muutti puolisonsa kanssa Helsingistä Inariin viime kesänä. Tarkoitus on asua pohjoisessa kokonainen vuosi ja saada siten kokea Lapin luonto, sen mahtavat kalavedet ja kaikki vuodenajat täysimääräisesti.


Ratkaisua helpotti se, että Lappi oli ennättänyt tulla Ainolle jo aiemminkin sangen tutuksi, sillä hän on 2000-luvun alkupuolelta asti viettänyt siellä paljon aikaa kalastaen. Hän ennätti myös ostaa puolisonsa kanssa mökin Inarista juuri ennen korona-ajan alkamista. Pohjoisessa Ainon kalastaminen on painottunut Inarin mahtaville kalavesille, kuten ”takapihalla” virtaavalle Juutuanjoelle ja erämaisemmalle Ivalojoelle.


”Täällä on jokien lisäksi myös hienoja erämaajärviä, joilla myös treenailin kesällä perhokalastusta aika paljon, mikä on aiemmin jäänyt melko vähälle huomiolle”; hän kertoo. ”Olosuhteiden ansiosta taikka pakosta myös pilkkiminen on alkanut kiinnostaa entistä enemmän ja pakkohan se on ollut täällä Inarissa myös opetella laittamaan juomukset (verkot) jään alle”, Aino mainitsee.

Kalastus ja luontoarvot esiin myös työpaikalla

Aino työskentelee tällä hetkellä erityisopettajana Inarin koulussa ja on vienyt oppilaitaan luontoon sekä myös kalaan. Helsingissä työskennellessään hän on pitänyt tosi tärkeänä luontoon suuntautuvia luokkaretkiä, joissa cityteinit viedään sähköttömien elämysten pariin eräkämppään.


”Itselle tärkeät luontoarvot tulevat siten väkisinkin esiin siis myös työpaikalla”, hän sanoo. 

Lisäksi Inarin koulussa on valinnaisaineena erätaidon kurssi, jonka pilkkireissulle hän on myös päässyt mukaan.
”Keväälle on suunnitteilla myös koko koulun pilkkipäivä, jonne suunnitellaan työkaverin kanssa muksuja innostava pilkkikisa”, Aino selvittää. 

Perhokalastuksen MM-kilpailut naisille ensi kesänä

Naisten ensimmäiset SM-kisat perhokalastuksessa järjestettiin kymmenen vuotta sitten Pomarkun Kynäsjoella. Aino päätti osallistua niihin ja sijoittui heti erinomaisesti toiseksi. Kisailu veikin hänet mennessään ja ensi kesänä ovat vuorossa jo kymmenennet kilpailut SM-tasolla. 
”Suomen mestaruuksia minulla on toistaiseksi yksi ja lisäksi lukuisia useita muita mitalisijoituksia. Kilpailemisesta on ollut myös se hyöty, että se on kehittänyt minua kokonaisvaltaisesti perhokalastajana.” Tärkein sparraajanaan hän pitää joukkuekaveriaan Maria Tuomista
”Hän on supertaitava ja analyyttinen kilpaperhokalastaja, joka pyrkii koko ajan kehittymään ja jaksaa nähdä vaivaa päästäkseen tavoitteisiinsa. Maria on myös niin sinnikäs, ettei häntä koskessa pysäytä edes poikittain kaatunut puu. Hän siis täyttää loistavan piiskurin tunnusmerkit erinomaisesti”, Aino perustelee.

Suomi tavoittelee paikkaa kolmen joukosta

Naisilla on ollut koossa perhokalastusmaajoukkue aiemmin kaksi kertaa, ja Aino on ollut mukana niissä molemmissa. Hänen paras saavutuksensa on 2016 EM-kisoista Puolasta, jossa naiset kilpailivat vielä miesten kanssa samassa sarjassa.  
”Olin silloin Euroopan paras naisperhokalastaja ja sijoituin kokonaiskilpailussa 36. sijalle 87 kilpailijan joukossa. Taakseni jäi myös monta kokenutta mieskalastajaa. Tavoitteena kuitenkin on, että parhaat saavutukset ovat vielä edessäpäin.”
Ainon ja muun maajoukkueen fokus on nyt ensi kesän naisten ensimmäisissä MM-kisoissa Norjassa, jossa miehet kilpailevat samaan aikaan Euroopan mestaruuksista.
”Tavoitteena on joukkueena sijoittua kolmen parhaan joukkoon ja henkilökohtaisesti saada itsestäni irti mahdollisimman hyvin treenatut tehot sekä joella että järvellä”, hän mainitsee.

Lisäys alkuperäiseen juttuun: Naisten joukkue sijoittui upeasti toiseksi!

Kalastava nainen ei ole enää kummastelun kohde 

Kun Aino aloitti perhokalastuksen reilut kymmenen vuotta sitten, herätti kalastava nainen vielä hyvinkin usein huomiota jokirannassa. Nykyisin tällainen ihmettely on hänen mukaansa onneksi sangen harvinaista. ”Kalastavien naisten joukko on kasvanut vuosien varrella ja heidän tekemisensä ovat puhuneet puolestaan. Kalastavan naisen ei pitäisikään enää nykypäivinä herättää ihmetyksen aihetta vastakkaisessa sukupuolessa. Mikäli joku vielä ehtii naiskalastajaa kummastella, täytyy kyse olla siitä, että ihmettelijän oman siiman päässä on liian rauhallista ja huomiota ehtii kiinnittämään epäolennaisiin asioihin”, Aino arvioi. 


Yksi este naisille kalastusharrastuksen aloittamiseen voi hänen mukaansa olla, että se koetaan vaikeaksi. ”Alan lehdet vilisevät spesifiä sanastoa ja kalastustapoja on niin monia, että alkuun pääsy voi siitäkin syystä olla hankalaa. Kalastuksen aloittaminen on kuitenkin yhtä helppoa kuin auton renkaiden ilmanpaineiden tarkastaminen, vaikka sekin saattaa herättää kauhun tunteita, jos ei ole sitä ennen tehnyt”, Aino kannustaa

Mimmit kalastaa! -kampanja on mahtava juttu!

Suomen Vapaa-ajankalastajien Mimmit kalastaa! -hanke ja sen myötä naisille kohdennetut kalastuspäivät ja -kurssit ovat Ainon mielestä mahtava juttu. Niiden kautta hän uskoo naisten ja tyttöjen löytävän aiempaa paremmin jalon kalastusharrastuksen pariin.
”Mahdollisimman paljon pitäisi järjestää matalan kynnyksen toimintaa ja eri tekniikkojen esittelyjä niin, että kalastusvälineitä voisi ensin saada lainaan”, hän esittää. 
”Mielestäni olisi myös erityisen tärkeää, että tyttöjä otettaisiin samalla tavalla kalareissuille mukaan kuin poikiakin, jos heillä itsellään innostusta riittää”, Aino korostaa. 

Aino haastaa ja lupaa itse lahjoittaa kahluutakin

”Haastan kaikki kalastajat lahjoittamaan tänä vuonna jotain kalastukseen liittyvää kalastuksesta kiinnostuneelle tytölle. Avaan pelin ja lahjoitan vanhan, mutta vedenpitävän kahluutakkini ottiperhojen kera jollekin inarilaiselle kalamimmille.” 


”Älkäämme myös koskaan jättäkö luontoon kalajuttuja pysyvämpiä jälkiä – napsitaan siis taskuun myös iänikuiset siimanpätkät pois kuljeksimasta. Ja se, joka heittää notskiin foliota tai tölkkejä, tuomittakoon huonon kalaonnen kantajaksi!”

Superjännittävää puuhaa!

Ainon mielestä kalastus on superjännittävää puuhaa, jossa on rajattomat mahdollisuudet kehittyä ja keksiä uusia ”vippaskonsteja” kalojen narraamiseksi.
”Itselleni tulee paras fiilis, kun saan koukutettua ns. vaikean kalan – useimmiten siis pintovan ja hyvin valikoivan eväkkään.” 


”Myös uusien hyvien kalapaikkojen löytäminen omalla jalkatyöllä palkitsee. Ja valehtelisin, jos väittäisin, ettei ison kalan tärppi kuulu harrastuksen parhaimmistoon. Olen myös saanut erittäin hyviä ystäviä kalastusharrastuksen kautta.”, hehkuttaa Aino, jonka mielestä kalastus ei ole millään muotoa sukupuolikysymys.

”Hyödyt ovat samat sekä miehille että naisille, sillä kalastusharrastus kehittää kuntoa, pelisilmää ja samanhenkisistä tyypeistä koostuvaa kaveripiiriä, ja kun homma alkaa sujua, voi saaliista loihtia vaikka mitä herkkuja.  Mielestäni on myös hienoa ja inspiroivaa, että harrastusten pariin hakeutuu kaiken kaikkiaan erilaisia ihmisiä”, Aino korostaa.

Kalastajanura alkuun Kauvatsanjoella

Satakunnassa Kauvatsanjoen rannalla varttunut Aino kertoo kalastaneensa pienestä pitäen ja viettäneensä paljon aikaa ympäröivän luonnon keskellä. Kalassa hän kävi pikkuveljensä sekä isänsä kanssa ja aika nuorena kökötti ongella tuntitolkulla myös yksin.
”Matoja tongin monet kerrat jo vielä jäisestä maasta siinä tietenkään onnistumatta. Hinkuni kalaan vain oli niin kova”, hän muistelee. 
Lapsena Aino kalasti usein veljensä Villen ja sisarusten yhteisen kaverin Ville Teinin kanssa kolmistaan. Kolmikko perusti jopa epävirallisen Kauvatsan Kalakerhon, jonka toiminta oli tietty tosi aktiivista.  ”Vieläkin meillä on oma Whatsapp-ryhmä, jossa vaihdamme tiiviisti kalastuskuulumisia ja haaveilemme yhteisistä kalaretkistä. Valitettavasti niihin ei vain tahdo riittää juuri tässä elämänvaiheessa tunnu riittävän aikaa”, hän harmittelee.
Merkittävä taitekohta Ainon kalastusuralla oli se, kun hänen Maija-tätinsä hankki itselleen perhokalastusvälineet ja tutustutti myös sukulaistyttönsä perhokalastukseen, johon tämä myös palavasti innostui.
”Nykyisin kalastan ensisijaisesti perholla, mutta Kokemäellä käyn myös vetouistelemassa isän kanssa kuhaa”, kalastuksen lisäksi muutenkin luonnossa aktiivisesti liikkuva ja eräilevä sekä myös pallopelejä, kuten salibandya ja padelia, harrastava Aino selvittää.

Ainolta terveisiä Inarista joka viides viikko

Somessa kannattaa ehdottomasti ottaa seurantaan naisten perhokalastusmaajoukkueen Instagram Womensflyfishingteamfinland, jonne joukkue päivittää viikoittain kuulumisia ja kisaan valmistautumiseen liittyviä juttuja. Instaa pyöritetään viisihenkisen joukkueen yhteisvoimin vuoroviikoin eli kuulumisia Ainolta Inarista on luvassa joka viides viikko.

Teksti: Ismo Malin

Kuvat: Aino Hynnän arkisto