Vavan Varressa 3/2022: Sanna Koljonen

Lohen perhokalastus pohjoisessa on Sanna Koljosen mielipuuhaa
– Kalastusasiat kuuluvat myös työhön maa- ja metsätalousministeriössä

Lainsäädäntöneuvoksena maa- ja metsätalousministeriössä työskentelevä Sanna Koljonen sai kalastuskärpäsen pureman varhain. Hän kävi jo seitsemän vanhana kaksoissisarensa kanssa kalassa mökillä Pohjois-Savon Vieremällä. Kalakavereina siskoksilla olivat isä ja ukki.
Erityisesti hänen mieleensä ovat noista ajoista jääneet ukin kanssa tehdyt uisteluretket, katiska- ja verkkopyynnit. Perhokalastus tuli kuvioihin mukaan Sannan ollessa noin 15-vuotias ja vähitellen siitä tuli hänen oma lajinsa.
”Varsinkin viimeisimmät kymmenen vuotta perhokalastus on hallinnut kesiä, mutta talvella käyn jonkin verran pilkillä, kun muu kalastus ei onnistu. Erityisesti vaelluskalojen kalastaminen ja lohen perhokalastus pohjoisessa ovat minulle tärkeitä. Lohen lisäksi tavoittelen myös taimenta”, Sanna selvittää.

Hän ei monien muiden perhokalastajien tavoin sido itse perhojaan. Ei sido, koska esimerkiksi lohen jokikalastuksessahan lohi ei ota syödäkseen, vaan iskee ärsykkeeseen.

”Olen muutenkin enemmän kiinnostunut luonnosta ja kaloista, kalastamisesta ja kalojen suojelusta kuin kalastusvälineistä. Lohen saamisen kannalta perhoa merkittävämpiä ovat oikeanlainen siima, perhon uinti ja sen uittaminen.”

Jo pelkkä luonnossa oleminen on tärkeää

Sanna kertoo, että jo pelkkä luonnossa oleminen on hänelle tärkeää.
”Kesäiset pohjoisen vaellukset liittyvät tähän. Tosin näihin vaelluksiinkin kuuluu kalastaminen yleensä yhtenä osana. Vain joskus harvoin kalastusvälineet eivät ole mukana”, hän mainitsee.
”Meri on minulle myös tärkeä, sen rannalla oleminen, hiihtäminen ja pilkkiminen meren jäällä. Harrastan myös talvella avantouintia”, Sanna kertoo.
Kalastuksessa puolestaan hänen mielestään parasta on päästä veden äärelle rauhoittumaan hektisestä kaupunkielämästä.
”Myös itsensä haastaminen lohenkalastuksessa ja se palkinto, kun pitkänkin yrittämisen jälkeen lohen vihdoin saa, tuntuvat hyvältä. Kalastus on myös vienyt minut sellaisiin paikkoihin, kuten Grönlantiin, joissa en olisi varmaan muuten tullut käyneeksi”, Sanna selvittää.

Mukana Mimmit kalastaa! -hankkeessa

Sannan mielestä Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) Mimmit kalastaa! -hanke, jossa innostetaan naisia mukaan kalastuksen pariin, on erittäin hyvä ja perusteltu hanke.
”Siitä paljon kiitoksia SVK:lle, joka tekee muutenkin paljon edistääkseen kalastusharrastusta ja vastuullista kalastusta maassamme”, Sanna sanoo.
Hänen mielestään SVK on oikealla asialla hankkeessaan, koska tytöillä ja naisilla on miehiä vähemmän reittejä kalastusharrastuksen pariin.
”Kalastus on perinteisesti siirtynyt ennemminkin isältä pojalle kuin isältä tai äidiltä tytölle. Tytöille on kuitenkin saatava sama mahdollisuus kalastaa, koska he voivat olla siitä yhtä kiinnostuneita kuin pojatkin”, Sanna korostaa.
Hän on itsekin luvannut olla hankkeessa tavalla tai toisella mukana, vaikka vielä tätä haastattelua tehtäessä huhtikuun alussa hän ei ollut ennättänyt osallistua hankkeen tapahtumiin.
”Nostan ainakin asiaa esiin somessa”, Sanna lupaa.

Kaikki vain kalastajia!

Kalastuksessa Sannaa viehättää se, että vesillä kaikki ovat vain kalastajia.
”Sukupuolella, iällä tai ammatilla ei ole väliä. Itse en tuo mitenkään esille sitä, että olen nainen. Kalavesillä pääsee tutustumaan myös ihmisiin, joilla on sama intohimo kuin itsellä ja saa ystäviä, jotka voivat olla yhtä hyvin naisia kuin miehiäkin.”

Kalastus lisää hyvinvointia

Suomessa kalastusharrastuksen aloittamiseen on Sannan mukaan sikäli matala kynnys, että vesistöjä riittää ja lähes jokaisella on lähellä oma lähikalastuspaikka.
”Kalastus on hieno luontoharrastus, joka lisää ihmisten hyvinvointia monin tavoin. Se myös rakentaa luontosuhdetta ja opettaa kunnioittamaan ja suojelemaan luontoa”, hän arvioi.
Sanna ymmärtää, että kalojen ottaminen saaliiksi on monelle kalastajalle osa kalastusta ja uskoo, että ruokakalan ottaminen silloin tällöin tuo myös kalastajille intressin pitää kalakantoja elinvoimaisina. Hän itse kuitenkin vapauttaa kaikki saamansa kalat.
”Kalastuksen harrastajalla on kuitenkin intressi, että tulevaisuudessakin vesistä löytyy kalastettavaa. Siksi harrastuksen kautta monet, varsinkin nykyään nuoret, kalastavat vastuullisesti. Kalastetaan esimerkiksi lajeja, joiden kannat ovat vahvoja ja kestäviä. Ei siis esimeriksi oteta saaliiksi luonnonvaraisia taimenia tai lohia, jotka ovat molemmat uhanalaisia. Sen lisäksi osallistutaan myös kalojen suojeluun”, Sanna kiittelee.

Asetus teki uhanlaisista kaloista yksilöitä

Kalastus ja kalat ovat myös osa Sannan työtä ministeriössä. Ne olivat sitä erityisesti aiemmin, kun hän toimi ministeriössä erityisasiantuntijan virassa kalajuristina. Hän oli tuolloin mukana valmistelemassa asetusta uhanalaisten ja taantuneiden kalalajien suojeluarvoista. Sen myötä uhanalaiseen kalalajiin kohdistuneeseen kalastusrikokseen tai -rikkomukseen syyllistynyt voidaan tuomita maksamaan se arvo, joka laittomasti saaliiksi otetulla kalalla on lajinsa edustajana.  ”Kalojen suojeluarvot saatiin pitkän työn jälkeen asetukseksi asti kolme vuotta sitten. Luonnonvarakeskuksen kalatutkijat tekivät suururakan laskiessaan nämä arvot. Tämä toi uudenlaista julkisuutta kaloille, ja nyt myös kalat osataan paremmin nähdä suojeltavina yksilöinä samalla tavoin kuin uhanalaiset linnut ja nisäkkäät. Aikaisemmin kalat olivat ikään kuin veden viljaa”, Sanna sanoo.

Hänestä on hyvä, että asetuksessa säädettyjä suojeluarvoja on jo sovellettu.
”Esimerkiksi Lieksanjoella eräästä laittomasti pyydetystä järvilohesta tuomittiin valtiolle menetettäväksi se suojeluarvo, joka järvilohelle Vuoksen vesistössä on asetuksessa annettu, 7 510 euroa. Toivottavasti tästä otetaan opiksi”, Sanna toteaa.

Vaikka oma äiti kalastamaan!

Sanna toivottaa kaikille Vapaa-ajan Kalastaja -lehden lukijoille kireitä siimoja. Samalla hän haastaa lukijat miettimään, kenen pienen tytön tai naisen voisi viedä kalastamaan.
”Nuori tyttö, kaveri tai vaikkapa oma äiti voisivat olla vaihtoehtoja”, hän ehdottaa.

Teksti: Ismo Malin
Kuvat: Sanna Koljosen arkisto